Edunvalvontavaltuutus ja esteellisyys

18 helmikuun, 2022 admin 0 Comments

Edunvalvontavaltuutuksessa on hyvä olla sekä toissijainen valtuutettu että varavaltuutettu. Toissijainen valtuutettu tulee valtuutetuksi, jos ensisijainen valtuutettu tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä esimerkiksi oman sairastumisensa johdosta. Varavaltuutettu taas valitaan sitä varten, että ensisijainen (tai toissijainen valtuutettu) tulee tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtävää vaikkapa sairauden tai sen vuoksi, että on jonkin asian suhteen esteellinen. Valtuutettu on esteellinen, jos oikeustoimen vastapuolena on valtuutettu itse, tämän puoliso, joku, jota tämä edustaa, valtuutetun tai tämän puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai näiden puoliso, sisaruksen lapsi, vanhemman sisarus tai hänen etunsa voivat joutua muuten ristiriitaan valtuuttajan kanssa. (Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, 17§) Jos esim. on nimennyt valtuutetuiksi lapsensa, nämä molemmat tulevat esteellisiksi, jos vaikkapa toisen lapsen puoliso on valmis ostamaan valtuuttajan talon, sitten, kun tämä ei pysty enää asumaan siinä.

Jos henkilön on vaikea luottaa perheen ulkopuolisiin, voi hän monin tavoin kahlita mahdollisten valtuutettujen käsiä. Valtuutuksessa voi ensinnäkin määritellä, mitä valtuutus koskee. Valtuutus toisin sanoen asettaa aina rajat sille, mitä valtuutettu voi sitovasti tehdä. (15§) Valtakirjassa voidaan myös vaatia tiettyihin valittuihin oikeustoimiin (samoihin kuin yleiseltä edunvalvojaltakin) lupa holhousviranomaiselta (19§). Voimassa olevaan edunvalvontavaltuutukseen liittyy myös tilinpitovelvollisuus riippumatta siitä, kuka on valtuutettuna. Alkuperäisen valtuutetun tulee tehdä luettelo valtuuttajan varoista ja veloista valtuutuksen vahvistamisen jälkeen, samoin kuin pitää kirjaa tapahtumista, taloudellisista ja muistakin (30§, 32§). Valtakirjassa voidaan määrätä, että valtuutetun pitää enintään vuosittain antaa tili holhousviranomaiselle ja holhousviranomainen voi myös pyytää valtuutettua antamaan tilin ja pyytää siihen liittyvät tositteet ja asiakirjat nähtäväkseen (33§). Lähtökohtaisesti valtuutetun tulee antaa päätöstili, ellei toisin ole määrätty, sille, jolla on oikeus omaisuuden vastaanottamiseen (36§). Lopuksi, valtuutettu on myös velvollinen korvaamaan tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttamansa vahingon (23§).

Jos valtakirjassa ei ole varavaltuutettua, käräjäoikeus/holhousviranomainen voi määrätä yleisen edunvalvojan toimimaan tehtävässä silloin, kun valtuutettu tulee estyneeksi. Yleisen edunvalvojan ja valtuutetun tulee tällöin ilmoittaa yhteisesti milloin yleisen edunvalvojan tehtävä on lakannut. Erimielisyyden ratkaisee käräjäoikeus. (21§)

Esteellisyyssäännökset tulee huomioida myös todistajia valittaessa. Todistajan tulee olla esteetön sekä valtuuttajaan että valtuutettuihin nähden (8§). Jos edunvalvontavaltuutus tehdään silloin kun suositellaan (samoin kuin testamenttikin), ihmiset ovat monesti vielä työelämässä, aktiivisia harrastuksissa jne., joten todistajia on monen helpompi löytää.