Eräs henkilö sanoi minulle, ettei halua tehdä edunvalvontavaltuutusta, koska ei halua holhottavaksi, vaan haluaa päättää asioistaan itse. Yritän tässä perustella, miksi edunvalvontavaltuutus itse asiassa mahdollistaa sen, että henkilö saa päättää asioistaan itse.
Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään sen merkityksen. Edunvalvontavaltuutus kuten testamenttikin kannattaa tehdä hyvissä ajoin.
Henkilö saa edunvalvontavaltuutuksella ensinnäkin päättää, mistä asioista hänen määräämänsä valtuutettu voi päättää ja miten. Edunvalvontavaltuutuksessa voi esimerkiksi määrätä etukäteen tiettyjen perusteiden mukaan annettavasta muusta kuin tavanomaisesta lahjasta. Siinä voidaan antaa myöskin esimerkiksi lupa luovuttaa kiinteistö. Tai jotain muuta, mitä tahansa henkilölle itselleen tärkeää, kuten määräyksiä henkilöä koskevien asioiden hoitamisesta, kuten että vaikka haluaa hoitokotiin, missä kuunnellaan musiikkia.
Monessa tapauksessa asiasta, josta ei ole määrätty edunvalvontavaltuutuksessa, ei ole mahdollista valtuutetun valtuuttajan nimissä päättää. Toisinaan taas valtuuttaja voi antaa tarkempia määräyksiä asioidensa hoidosta ja toivomuksistaan edunvalvontavaltuutuksessa.
Toisekseen henkilö saa päättää, ketä hänen asioitaan hoitaa. Tämä koskee kaikkia valtuutettuja. Yleensä voidaan määrätä ensisijainen ja toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. Toissijainen valtuutettu tulee valtuutetuksi, jos ensisijainen valtuutettu esimerkiksi menehtyy. Varavaltuutettu on varalla sellaisia tilanteita varten, jossa varsinainen valtuutettu on estynyt. Varavaltuutettuna on siksi hyvä olla joku muu valtuutetun lähisukulainen, jotta hän ei tule samaan aikaan esteelliseksi varsinaisen valtuutetun kanssa. Jos varavaltuutettua ei ole, täytyy edunvalvojaksi hakea virallista edunvalvojaa, jotta oikeustoimi olisi pätevä.
Kolmanneksi valtuutus ei tule voimaan sen tekemisellä, vaan silloin, kun valtuutettu toimittaa valtuutuksen vahvistamishakemuksen ohessa Digi- ja väestötietovirastolle selvityksen (yleensä lääkärintodistus) siitä, ettei valtuuttaja pysty sairauden, terveydentilan heikentymisen tai henkisen toiminnan häiriintymisen vuoksi huolehtimaan asioistaan. Valtuuttajaa tulee vielä tällöinkin kuulla asian johdosta, jos mahdollista. Valtuutetun on periaatteessa myös tiedusteltava valtuuttajan mielipidettä vielä valtuutuksen tultua voimaan, jos valtuuttaja kykenee asian ymmärtämään.
Edunvalvojan määrääminen ei tarkoita vielä sitä, että henkilön toimintakelpoisuutta olisi rajoitettu tai henkilö olisi julistettu vajaavaltaiseksi eli hän ei myös itse saisi päättää asioistaan, jos siihen pystyy. Lisäksi henkilö saa ollessaan kykenemätön päättämään taloudellisista asioistaan edelleen päättää itse niistä henkilöään koskevista asioista, jotka pystyy ymmärtämään. Tietyt henkilökohtaiset asiat jäävät aina valtuutuksen ulkopuolelle ja henkilö voi päättää niistä ainoastaan, jos ne kykenee ymmärtämään, mutta niistä ei voi päättää kukaan hänen puolestaan. Näitä asioita on esimerkiksi avioliitto.
Neljänneksi valtuutuksen voi peruuttaa, jopa silloin, kun se on jo vahvistettu, jos pystyy ymmärtämään peruuttamisen merkityksen, hakemalla sitä sen vahvistaneelta viranomaiselta. Edunvalvontavaltuutuksen voi luonnollisesti peruuttaa ennen sen voimaantuloa esimerkiksi hävittämällä valtakirjan.
Viidenneksi edunvalvontavaltuutuksessa voidaan myös määrätä sen valvonnasta eli että valtuutetun on haettava tiettyihin toimiin viranomaisen lupa tai että valtuutetun on annettava tietyissä vaiheissa tili. Asianomainen viranomainen valvoo valtuutettua kuitenkin myös oma-aloitteisestikin ja puuttuu asiaan, jos näkee siihen aihetta. Tämän vuoksi valtuutetun on pidettävä joka tapauksessa kirjaa toimistaan. Perustana tälle kaikelle on valtuutuksen voimaantultua viranomaiselle annettava omaisuusluettelo.
Viimeiseksi salassapitovelvollisuuden ulottuvuudesta, eli siitä, kenen kanssa valtuutetut saavat valtuuttajan yksityisistä asioista keskustella, voidaan määrätä valtuutuksella.