Edunvalvontavaltuutus

7 kesäkuun, 2021 admin 0 Comments

Eräs henkilö sanoi minulle, ettei halua tehdä edunvalvontavaltuutusta, koska ei halua holhottavaksi, vaan haluaa päättää asioistaan itse. Yritän tässä perustella, miksi edunvalvontavaltuutus itse asiassa mahdollistaa sen, että henkilö saa päättää asioistaan itse. Huomiot perustuvat taas lakiin Edunvalvontavaltuutuksesta ja sen läpikäymiseen.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä 18-vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään sen merkityksen. Edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen asiakirja. Henkilö saa edunvalvontavaltuutuksella ensinnäkin päättää, mistä asioista hänen määräämänsä valtuutettu voi päättää ja miten. Edunvalvontavaltuutus määrää valtuutuksen rajat. Edunvalvontavaltuutuksessa voi esimerkiksi määrätä etukäteen tiettyjen perusteiden mukaan annettavasta muusta kuin tavanomaisesta lahjasta. Siinä voidaan antaa myöskin esimerkiksi lupa luovuttaa kiinteistö. Tai jotain muuta, mitä tahansa henkilölle itselleen tärkeää. Edunvalvoja ei käsittääkseni tarkoita vielä sitä, että henkilön toimintakelpoisuutta olisi rajoitettu tai henkilö olisi julistettu vajaavaltaiseksi eli hän ei myös itse saisi päättää asioistaan, jos siihen pystyy. Lisäksi henkilö saa edunvalvontavaltuutuksen tultua voimaan edelleen päättää itse niistä henkilöään koskevista asioista, jotka pystyy ymmärtämään. Tietyt henkilökohtaiset asiat jäävät aina valtuutuksen ulkopuolelle ja henkilö voi päättää niistä ainoastaan, jos ne kykenee ymmärtämään, mutta niistä ei voi päättää kukaan hänen puolestaan. Näitä asioita on esimerkiksi avioliitto.

Toiseksi henkilö saa päättää, ketä hänen asioitaan hoitaa. Jos henkilön nimeämät valtuutetut kuitenkin ovat kaikki esteellisiä tai estyneitä, täytyy edunvalvojaksi hakea virallista edunvalvojaa. Esimerkiksi perheen ulkopuolisen varavaltuutetun nimeämisellä tämä tilanne todennäköisesti vältetään.

Kolmanneksi valtuutus ei tule voimaan sen tekemisellä, vaan silloin kun valtuutettu toimittaa valtuutuksen vahvistamishakemuksen ohessa Digi- ja väestötietovirastolle selvityksen (yleensä lääkärintodistus) siitä, ettei valtuuttaja pysty sairauden, terveydentilan heikentymisen tai henkisen toiminnan häiriintymisen vuoksi huolehtimaan asioistaan. Valtuuttajaa tulee vielä tällöinkin kuulla asian johdosta, jos mahdollista. Valtuutetun on periaatteessa myös tiedusteltava valtuuttajan mielipidettä vielä valtuutuksen tultua voimaan, jos valtuuttaja kykenee asian ymmärtämään.

Neljänneksi valtuutuksen voi peruuttaa, jopa silloin, kun se on jo vahvistettu, jos pystyy ymmärtämään peruuttamisen merkityksen, hakemalla sitä sen vahvistaneelta viranomaiselta. Edunvalvontavaltuutuksen voi luonnollisesti peruuttaa ennen sen voimaantuloa esimerkiksi hävittämällä valtakirjan.

Viidenneksi edunvalvontavaltuutuksessa voidaan myös määrätä sen valvonnasta: että valtuutetun on haettava tiettyihin toimiin viranomaisen lupa, että valtuutetun on annettava tili korkeintaan vuosittain ja että valtuutetun ei ole annettava päätöstiliä. Asianomainen viranomainen valvoo valtuutettua kuitenkin myös oma-aloitteisestikin ja puuttuu asiaan, jos näkee siihen aihetta. Tämän vuoksi valtuutetun on pidettävä joka tapauksessa kirjaa toimistaan. Viimeiseksi salassapitovelvollisuuden ulottuvuudesta voidaan määrätä valtuutuksella.

Eli edunvalvoja tai vahvistettu edunvalvontavaltuutus ei vielä itsessään tarkoita vajaavaltaiseksi julistamista tai toimintakelpoisuuden rajoittamista eli sitä, että henkilön mahdollisuutta päättää omista asioistaan rajoitetaan. Sen sijaan se luo toisen henkilön, joka voi hoitaa henkilön asioita.