Kun vanhemmat eroavat, pitää sopia tietyistä asioista lasta koskien.
Lapsella tulee edelleen olla huoltaja: se voi olla toinen vanhemmista tai molemmat tai jopa joku kolmas henkilö vanhempien/ vanhemman ohella. Oikeus ei voi kuitenkaan määrätä muuta kuin vanhempaa huoltajaksi kuin poikkeuksellisesti, jos lapsella on jo huoltaja vanhemmassaan. Hyvinvointialue voi hakea jonkun muun henkilön vahvistamista huoltajaksi lapsen menetettyä huoltajan tai sellaisen henkilön vahvistamista huoltajaksi, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on.
Huoltajien tulee lähtökohtaisesti päättää lapsen asioista yhdessä ja lapsellakin tulee olla oikeus ilmaista kantansa, jonka painoarvo määräytyy mm. lapsen ikätason mukaan.
Huoltajien kesken voidaan kuitenkin myös päättää työnjaosta, jos huoltajia on useampi.
Lisäksi pitää päättää, missä lapsi asuu. Jos molemmat vanhemmat ovat huoltajia, lapsi voi asua vain toisen luona tai vuorotellen kummankin luona. Jos lapsi asuu vuorotellen kummankin luona, pitää päättää hänen viralllinen asuinpaikkansa.
Muutosta, ei vain lapsen, tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa hyvissä ajoin. Muutto vaikuttaa monenlaisiin käytännön järjestelyihin oli muuttaja ketä tahansa. Vain poikkeuksellisesti ilmoitus voidaan jättää tekemättä.
Jos toisella vanhemmalla on tapaamisoikeus, (ei siis velvollisuus, vaikka suhde kumpaankin vanhempaan on lapsen oikeus) siitä voidaan sopia yksityiskohtaisestikin, esim. milloin ja miten tapaamiset järjestetään jne. Ovatko ne tuettuja, valvottuja, valvotaanko vaihtoja? Miten lapsi muutenkin siirtyy vanhemmalta toiselle? Käytännön järjestelyistä tulee soveltuvin osien sopia myös vuoroasumisessa.
Tapaamisoikeus voidaan oikeudessa vahvistaa myös tietylle lapselle erityisen läheiselle henkilölle, mutta tämä on siis poikkeus pääsäännöstä.
Kuinka lapsen elatus järjestetään? Kuinka paljon etävanhempi maksaa elatusapua toiselle vanhemmalle tai maksaako toinen vanhempi elatusapua, vaikka lapsi asuisi vuorotellen tämän luona? Vanhempien tulee maksaa lapsen tarvitsema ja yksilöllisten taipumusten vaatima elatus omien kykyjensä suhteessa niin kuin avioliitossakin. Toinen voi olla toista huomattavasti varakkaampi, joten elatusvelvollisuus voi olla eri.
Lasta koskeviin tietoihin voi olla oikeutettu myös muu kuin huoltaja. Tällöin pitää sopia, mihin tietoihin tämä on oikeutettu vai onko tämä oikeutettu kaikkiin tietoihin. Toisen vanhemman, joka ei ole huoltaja, oletetaan olevan oikeutettu kaikkiin tietoihin, mutta tästäkin voidaan sopia.
Sopimisen tai asiasta päättämisen johtotähtenä tulee olla ainakin teoriassa lapsen etu, vaikka sen määrittäminen voikin olla välillä vaikeaa.
Sekä lapsen huolto ja tapaamisoikeus että elatus, voidaan käytännössä vahvistaa hyvinvointialueen vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Ennen sopimuksen vahvistamista, mutta myös tuomioistuinprosessin kuluessa, lapsen ja muidenkin mielipiteellä on merkitystä arvioitaessa sitä, onko ratkaisu lapsen edun mukainen.
Sopimuksen kaavan vahvistaa THL. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/perheoikeudelliset-palvelut/lapsen-huolto-ja-tapaamisoikeussopimus
Jos sopimusta tai päätöstä ei noudateta, on nostettava erillinen kanne, jossa vahvistetaan sen täytäntöönpano oikeuksien toteuttamisen suhteen, ellei ole kyse niin tuoreesta asiasta, että sen täytäntöönpanoa voidaan hakea ulosottomieheltä suoraan. Prosessissa pyritään, jos mahdollista, ensin sovinnollisesti varmistamaan tuomion tai päätöksen toteutuminen. Jos näin ei käy, voidaan toinen osapuoli velvoittaa toimimaan sopimuksen tai päätöksen mukaisesti uhkasakoin, noudoin ym. tavoin. Ketään ei voida kuitenkaan velvoittaa ainakaan tapaamaan lastaan, eikä 12 vuotta täyttänyttä lasta voida velvoittaa tapaamaan vanhempaansa. Täytäntöönpanosta vastaa viimekädessä ulosottomies.
Kanne voidaan kuitenkin myös hylätä, jos sopimuksen tai päätöksen täytäntöönpano ei ole enää lapsen edun mukaista. Tällöin huoltoa ja tapaamisoikeutta pitää muuttaa.
Toisinaan lapsi voidaan jopa sijoittaa täytäntöönpanon turvaamiseksi. esim. sen estämiseksi, ettei lasta viedä maasta. Tätä voidaan turvata myös muulla tavoin mm. vaatimalla passien luovuttamista tapaamisten ajaksi.