Olen aiemmin linkittänyt artikkelin, jossa sanotaan, että kyseiset asiakirjat ovat keskeisimpiä olla olemassa. Nyt yritän selittää omin sanoin, miksi. Yleisesti sanottuna elämästään voi määrätä etukäteen erilaisten asiakirjojen avulla sisällöllisesti melko vapaasti, kullekin sopivalla tavalla. Jos myöhemmin haluaa muuttaa mieltään, se onnistuu kahden jälkimmäisen kohdalla melko helposti. Avioehto vaatii aina rekisteröimisen, mutta senkin muuttaminen on mahdollista rekisteröintivaatimuksesta ja molempien puolisoiden myötävaikutuksen vaatimisesta huolimatta.
Jokainen yksittäistapaus on erilainen, joten artikkeli ei taasenkaan korvaa yhteydenottoa lakimieheen, tai ole viimeisen päälle sisällöltään tarkistettu. Pyrin lähinnä perustelemaan asiakirjojen hyödyllisyyden. Asiakirjoista ja perhe- ja jäämistöoikeudellisista kysymyksistä on sivuilla yksityiskohtaisempiakin artikkeleita, joissa asioita on yritetty käsitellä enemmän.
AVIOEHTO
Nykyään monilla puolisoilla on omat rahat, omaisuus ja velat. Avioehdolla ne pidetään erillään myös avioliiton päättyessä eroon, kuten monesti valitettavasti käy. Variaatioille on kuitenkin tilaa. Avioehdon ei täydy olla täysin poissulkeva: jotain voidaan jättää tapauskohtaisesti avio-oikeuden alaiseksi. Tai voidaan esimerkiksi sopia, ettei avio-oikeutta ole tiettyyn omaisuuteen, joka on saatu vaikkapa perintönä. Kohtuutonta avioehtoa voidaan viime kädessä sovitella. Avioehto on siten sisällöltään melko vapaamuotoinen, kuten kaksi muutakin asiakirjaa.
Avioliitto voi myös päättyä riitoihin, joiden keskellä kommunikointi on vaikeaa tai toinen puoliso voi jopa tahallaan heittäytyä änkyräksi. Silloin voi olla helpotus, ettei tarvitse riidellä siitä, mitä kukakin saa, tai kokea katkeruutta asioista, joista on joutunut luopumaan osituksessa. Taloudellisista asioista kun on sovittu jo hyvän sään aikana. Samalla niitä tulee mietittyä jo hyvissä ajoin etukäteen. Lisäksi osituksen olemassaolo voi olla avioliiton päättyessä helppoa unohtaa, jolloin aviopuoliso voi virallisesti pyöriä mukana kuvioissa hamaan tulevaisuuteen asti, jos ositusta ei ole tehty, vaikka on erottu. Taloudellisesti avioliitto päättyy vasta ositukseen. Avioehdolla avio-oikeus ja siten osituksen tarve voidaan sulkea pois.
EDUNVALVONTAVALTUUTUS
Edunvalvontavaltuutuksella voi määrätä asioidensa hoitamisesta hyvinkin yksityiskohtaisesti. Sillä pääsee sanelemaan, miten asioita hoidetaan, jos ei esimerkiksi dementian takia itse enää kykene päättämään niistä. Toisaalta edunvalvontavaltuutuksen voi saattaa voimaan, vaikka olisi psyykkisesti aivan kunnossa, mutta makaisi vaikkapa neliraajahalvaantuneena sairaalassa, jolloin yksittäisten valtakirjojen kirjoittaminen tai asioiden hoitaminen itse on hankalaa. Tällainen äkillinen toimintakyvyttömyys voi kohtata ketä tahansa milloin tahansa. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan huomioida myös yrityksen asioita. Tämä koskee etenkin pienempiä yrityksiä. Pörssiyhtiöillä yms. on suurella todennäkäisyydessä omat prosessinsa tilanteen varalle.
Edunvalvontavaltuutus eroaa muusta kahdesta asiakirjasta siinä, että tehtävää varten on olemassa myös (käsittääkseni melko täystyöllistettyjä) julkisia edunvalvojia. Lisäksi se vaatii myös myöhemmin hiukan vaivannäköä edunvalvontavaltuutetuksi määrätyltä, jonka pitää luetteloida omaisuutta ja pitää kirjaa toimistaan valtakirjan vahvistamisen lisäksi.
TESTAMENTTI
Ainoastaan lapsilla on oikeus lakiosaansa ja avioleskellä vähimmäissuojaansa (yhteisen asunnon hallintaoikeus, ehkä avustus lisäksi), mutta muuten omaisuutensa kohtalosta voi päättää testamentilla, kun sitä ei ymmärrettävistä syistä enää itse tarvitse. Kyseessä on viimeinen tahto, joka voi olla niin yksityiskohtainen kuin tekijä haluaa. Jonkun tietyn esineen voi esimerkiksi määrätä tietylle henkilölle, hallintaoikeuden voi määrätä eri henkilölle kuin omistusoikeuden (kannattaa kuitenkin miettiä myös veroseuraamuksia) jne. Omaisuuden voi määrätä vauvalle tai kissojen suojeluyhdistykselle (kunhan se on rekisteröity = oikeushenkilö). Ensimmäisessä tapauksessa, jossa henkilö ei pysty omaisuutta hoitamaan, omaisuudelle voidaan määrätä testamentissa hoitaja/sitä varten määrätty edunvalvoja.
Moni ehkä haluaa turvata myös avopuolisonsa asemaa, mikä onnistuu vain testamentilla. Kyseessä voi olla myös keskinäinen testamentti. Vaikka avopuoliso ei saa kuolemantapauksessa muuten samaa turvaa kuin aviopuoliso, keskinäinen testamentti on mahdollinen, kuten esimerkiksi lapsettomien sisarusten kesken.
Kannattaa myös muistaa, että puolison avio-oikeus perintöön voidaan sulkea perinnönjättäjän toimesta pois vain testamentilla.