Leski voi periä ensiksi kuolleen puolison kahdella tavalla, joko suoraan lain nojalla tai testamentilla. Näillä on eroa.
Tässä ei nyt käsitellä lesken lakiin perustuvaa oikeutta pitää omaisuus tai vähintään yhteinen asunto (jos rintaperillinen esittää jakovaatimuksen tai menehtyneellä oli testamentti) jakamattomana hallinnassaan, mikä on eri asia kuin omaisuuden periminen.
Suoraan lain nojalla.
Leski voi periä, jos ei ole rintaperillisiä. Tällainen periminen ei ole kuitenkaan lopullista. Leski saa puolisonsa omaisuuden käyttöönsä elinajakseen, mutta hänen kuolemansa jälkeen omaisuus palaa ensiksi kuolleen puolison perillisille samassa suhteessa kuin se on kuulunut tälle tämän kuollessa. Suhdeluku voi olla 50/50, jos puolisoilla on ollut avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, tai jotain muuta, jos osa omaisuudesta on ollut avio-oikeuden ulkopuolella.
Lesken käyttäytyminen voi vaikuttaa suhdelukuun. Jos hän selkeästi hävittää omaisuutta, saavat ensiksi kuolleen puolison perilliset vastiketta lesken perillisiltä, ja jos hän taas kartuttaa omaisuutta, koituu se hänen omien perillistensä hyväksi.
Ensimmäiseksi kuolleen puolison jonkun muun hyväksi osasta omaisuudestaan tekemä testamentti voi taasen vähentää hänen perillisilleen tulevaa osuutta.
Leski ei voi määrätä ensimmäisen puolison osuudesta testamentilla.
Testamentilla
Ensiksi kuollut lapseton puoliso on voinut kuitenkin määrätä koko omaisuudestaan testamentilla ja määrätä siinä lesken perijäksi. Puolisoilla voi olla esimerkiksi keskinäinen testamentti, joko omistus- tai hallintaoikeustestamentti. Keskinäinen testamentti voi olla toki muillakin, esimerkiksi lapsettomilla sisaruksilla.
Keskinäinen testamentti voidaan tehdä silloinkin, kun on lapsia, jolloin lapset voidaan määrätä toissijaisperijöiksi, ja voidaan esimerkiksi määrätä, että he saavat vain lakiosansa, jos he vaativat perintöä ensimmäisen vanhemman kuoltua.
Keskinäinen testamentti on kahden testamentin yhdistelmä. Toista testamenttia voidaan siten muuttaa itsenäisesti. Toinen testamentin tekijä voidaan kuitenkin määrätä menettämään testamenttiin perustuva oikeutensa, jos hänen yksin tekemänsä muutos on keskinäisen testamentin olennaisten edellytysten vastainen, eikä toinen osapuoli olisi tehnyt samankaltaista testamenttia, jos olisi tiennyt muutoksesta.
Testamentti, keskinäinen tai tavallinen, voi olla myös hallintaoikeustestamentti. Tällöin hallintaoikeus ja omistusoikeus eriytyvät eri henkilöille. Hallintaoikeuden omaavalle kuuluu omaisuuden hallinta ja tuotto, tosin hänen tulee myös huolehtia tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen luontoisia, että ne on suoritettava omaisuudesta saatavalla tuotolla, joka siis voi olla myös muuta kuin rahaa, esimerkiksi oikeus asumiseen.
Verottajan syventävässä vero-ohjeessa selitetään, ettei esim. testamentilla saatua hallintaoikeutta veroteta, Ainoastaan, jos siitä luovutaan, se voi olla veronalainen lahja omistajan hyväksi. Hallintaoikeuden erottaminen alunperin omistusoikeudesta kuitenkin myös pienentää omistajalle määrättävää veroa tietyn taulukon mukaisesti.