Leski perijänä

16 helmikuun, 2022 admin 0 Comments

Leski voi periä ensiksi kuolleen puolison kahdella tavalla, joko suoraan lain nojalla tai testamentilla. Näillä on eroa.

Leski voi periä edesmenneen puolisonsa suoraan lain nojalla. jos rintaperillisiä ja testamenttia ei ole. Tällainen periminen ei ole kuitenkaan lopullista. Leski saa puolisonsa omaisuuden käyttöönsä elinajakseen, mutta hänen kuolemansa jälkeen omaisuus palaa ensiksi kuolleen puolison perillisille samassa suhteessa kuin se on kuulunut tälle tämän kuollessa. Suhdeluku voi olla 50/50, jos puolisoilla on ollut avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, tai jotain muuta, jos osa omaisuudesta on ollut avio-oikeuden ulkopuolella. Samoin lesken käyttäytyminen voi vaikuttaa asiaan. Jos hän hävittää omaisuutta, saavat ensiksi kuolleen puolison perilliset vastiketta lesken perillisiltä ja jos hän taas kartuttaa omaisuutta, koituu se hänen omien perillistensä hyväksi. Ensimmäiseksi kuolleen puolison jonkun muun hyväksi osasta omaisuudestaan tekemä testamentti voi myös vähentää hänen perillisilleen tulevaa osuutta. Leski ei sen sijaan voi määrätä ensimmäisen puolison osuudesta testamentilla. (Perintökaari 40/1965, 3:1§, 2-4§)

Ensiksi kuollut lapseton puoliso on voinut kuitenkin määrätä koko omaisuudestaan testamentilla ja määrätä siinä lesken perijäksi. Puolisoilla voi olla esimerkiksi keskinäinen testamentti, joko omistus- tai hallintaoikeustestamentti. Keskinäinen testamentti voi olla toki muillakin, esimerkiksi lapsettomilla sisaruksilla.

Keskinäinen testamentti on kahden testamentin yhdistelmä. Toista testamenttia voidaan siten muuttaa itsenäisesti. Toinen testamentin tekijä voidaan kuitenkin määrätä menettämään testamenttiin perustuva oikeutensa (Aarnio/Kangas: Suomen jäämistöoikeus II, 2000, s. 312-334), jos hänen yksin tekemänsä muutos on keskinäisen testamentin olennaisten edellytysten vastainen, eikä toinen osapuoli olisi tehnyt samankaltaista testamenttia, jos olisi tiennyt muutoksesta (Perintökaari 10:7§).

Keskinäisessä omistusoikeustestamentissa eloonjäänyt puoliso yleensä on ensisijainen perijä. Tämän lisäksi testamentissa määrätään yleensä toissijaiset perijät, jotka perivät omaisuuden molempien puolisoiden kuoltua. Rintaperillisiä testamentilla ei pysty(kokonaan) sivuuttamaan, jos sellaisia on, mutta heille voidaan esittää toivomuksia, esim. että he jättäisivät kuolinpesän jakamattomana lesken hallintaan tämän elinajaksi.

Testamentti voi olla kuitenkin myös hallintaoikeustestamentti. Tällöin hallintaoikeus ja omistusoikeus eriytyvät eri henkilöille. Hallintaoikeuden omaavalle kuuluu omaisuuden hallinta ja tuotto, tosin hänen tulee myös huolehtia tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen luontoisia, että ne on suoritettava omaisuudesta saatavalla tuotolla, joka siis voi olla myös muuta kuin rahaa, esimerkiksi oikeus asumiseen (Perintökaari 12:3§). Verottojan syventävässä vero-ohjeessa Hallintaoikeus omaisuuden luovutuksen verotuksessa selitetään, ettei esim. testamentilla saatua hallintaoikeutta veroteta, ainoastaan, jos siitä luovutaan, se voi olla veronalainen lahja omistajan hyväksi. Hallntaoikeuden erottaminen alunperin omistusoikeudesta kuitenkin myös pienentää omistajalle määrättävää veroa tietyn taulukon mukaisesti.