Perunkirjoitus pitää toimittaa 3 kk kuluessa kuolemasta. Lääninverovirasto voi kuitenkin hakemuksesta pidentää aikaa, mikä voi tällä hetkellä tulla ajankohtaiseksi, kun monet paikat ovat ruuhkautuneet. Myöhemmin pitää laatia täydennys- tai oikaisuperukirja kuukauden kuluessa, jos ilmestyy uusia varoja tai velkoja. Perukirja pitää tehdä, vaikka pesässä ei olisi varoja tai se olisi ylivelkainen. Kuolinpesäkin voidaan sitten perukirjoituksen jälkeen asettaa konkurssiin, jos se on tarkoituksenmukaista.
Osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tai muu laissa mainittu henkilö, määrää perunkirjoituksen ajan ja paikan ja kaksi uskottua miestä. Osakkaat, puoliso ja toissijaiset perilliset, jos sellaisia on, tulee kutsua perunkirjoitukseen. Uskottujen miesten on hyvä olla esteettömiä, mutta laissa ei mainita sanaa esteettömyys.
Laissa on lueteltu, mitä tietoja perukirjan pitää sisältää vainajasta ja pesän osakkaista. Tapauskohtaisesti pitää hankkia virkatodistukset myös pesän osakkaista, pelkkä sukuselvitys vainajasta ei riitä. Virkatodistuksilla varmistetaan mm. se, että osakkaat ovat itse elossa. Osakkaiden piiri tulee määrittää on sitten kyse perillisestä, testamentinsaajasta tai puolisosta.
Perukirjan pitää sisältää pesän varat ja velat kuoleman sattuessa. Myös esim. vainajan antamat ennakkoperinnöt ja kolmen vuoden aikana perillisille antamat lahjat pitää luetteloida. Jos jälkeen on jäänyt puoliso, perukirjan pitää sisältää myös tämän varat ja velat. Sama pätee aiemmin kuolleeseen puolisoon, jos ositusta ei ole tehty lesken ja kuolinpesän välillä ja puolisoilla on avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Perukirjan liitteeksi pitää ottaa mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus ja monenmoiset varoja ja velkoja koskevat dokumentit, kuten arviokirjat, isännöitsijäntodistukset, todistukset tileistä, osuuksista, osakkeista ja lainhuudoista jne., aiemmat relevantit perukirjat, asiakirjat, joissa jotain määrätään avio-oikeuden ulkopuolelle jne. Tyhjentävää luetteloa on vaikea tehdä, koska se, mitä tarvitaan, vaihtelee tapauskohtaisesti. Perunkirjoituksessa tulee aina maksamaan myös erilaisten asiakirjojen hankkiminen, ei pelkästään itse perunkirjoitus. Mitä enemmän on omaisuutta, sitä enemmän asiakirjoja tulee hankkia. Tärkeää on, että vainajan (ja lesken) varat ja velat ja niiden luonne tulee määritettyä.
Koska perukirja siis perustuu käytännössä erilaisiin asiakirjoihin, uskottujen miesten rooli omaisuuden arvioijana on käytännössä vähäinen.
Perunkirjoituksessa voidaan vähentää mm. vainajan hautaamisesta, perunkirjoituksesta ja hautakiven hankkimisesta ja pystyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sekä perinnönjättäjän elinaikaan kohdistuvat verot ja maksut.
Pesän ilmoittajan on vakuutettava, ettei ole jättänyt mitään tahallaan ilmoittamatta ja uskottujen miesten on vakuutettava, että ovat kaiken oikein merkinneet (ja arvioineet). Tahallinen tietojen salaaminen tai niiden vilpilinen ilmoittaminen on rangaistavaa. Perunkirjoitusvelvollinen osakas voi myös joutua vastaamaan vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen. Sama pätee osakkaaseen, joka vaarantaa velkojan oikeuden antamalla tahallaan vääriä tietoja.
Perukirjan osakasluettelon voi vahvistuttaa Digi- ja väestötietovirastossa. Vahvistettu osakasluettelo katsotaan riittäväksi selvitykseksi pesän osakkaista vilpittömässä mielessä olevaan vastapuoleen tai esim. kirjausviranomaiseen nähden. Tällä on silloin oikeus luottaa siihen, että kaikki osakkaat on merkitty perukirjaan. Tietoa siitä löytyy täältä https://dvv.fi/perukirjan-osakasluettelon-vahvistaminen.