Perukirja: joitain huomioita

21 helmikuun, 2022 admin 0 Comments

Perunkirjoitus pitää toimittaa 3 kk kuluessa kuolemasta. Lääninverovirasto voi kuitenkin hakemuksesta pidentää aikaa (Perintökaari 5.2.1965/40, 20:1§), mikä voi tällä hetkellä tulla ajankohtaiseksi, kun monet paikat ovat ruuhkautuneet. Myöhemmin pitää laatia täydennys- tai oikaisuperukirja kuukauden kuluessa, jos ilmestyy uusia varoja tai velkoja (20:10§). Asiakirjamallikirjassa korostetaan, että perukirja pitää tehdä, vaikka pesässä ei olisi varoja tai se olisi ylivelkainen (Asiakirjamallit 2021, s. 180). Kuolinpesäkin voidaan sitten perukirjoituksen jälkeen asettaa konkurssiin, jos se on tarkoituksenmukaista (PK 21:11§ ja Konkurssilaki 120/2004, 2:5§)

Osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tai muu pykälässä mainittu henkilö, määrää perunkirjoituksen ajan ja paikan ja kaksi uskottua miestä. Osakkaat, puoliso ja toissijaiset perilliset tulee kutsua perunkirjoitukseen. (2§) Uskottujen miesten on hyvä olla Asiakirjamallikirjan mukaan esteettömiä, mutta laissa ei mainita sanaa esteettömyys (s. 168).

Laissa on lueteltu, mitä tietoja perukirjan pitää sisältää vainajasta ja pesän osakkaista perunkirjoituksen paikan, ajan, paikallaolijoiden jne. lisäksi. (3§) Tapauskohtaisesti pitää hankkia virkatodistukset myös pesän osakkaista, pelkkä sukuselvitys vainajasta ei riitä (Asiakirjamallikirja 2021). Esimerkiksi isäni pankissa laaditussa perukirjassa virkatodistuksia osakkaista ei ole kymmenen vuotta sitten ollut, mikä on ehkä johtunut siitä, että pesän osakkaat olivat paikalla ja siten todistettavasti elossa. Tärkeää on kuitenkin osakkaiden piirin määrittäminen. Ex-puoliso on esimerkiksi vainajan kuolinpesän osakas aina osituksen toimittamiseen asti. Samoin testamentti määrittää osakkaiden piiriä.

Perukirjan pitää sisältää pesän varat ja velat kuoleman sattuessa. Myös esim. vainajan antamat ennakkoperinnöt ja kolmen vuoden aikana perillisille antamat lahjat (lahjavero otetaan huomioon Perintö- ja lahjaverolaki, 16§) pitää luetteloida. Jos jälkeen on jäänyt puoliso, perukirjan pitää sisältää myös tämän varat ja velat. Sama pätee aiemmin kuolleeseen puolisoon, jos ositusta ei ole tehty lesken ja kuolinpesän välillä (Asiakirjamallit s. 174). Perukirjan liitteeksi pitää ottaa mahdolliset testamentti ja avioehtosopimus ja monenmoiset varoja ja velkoja koskevat dokumentit, kuten arviokirjat, isännöitsijäntodistukset, todistukset tileistä, osuuksista, osakkeista ja lainhuudoista jne., aiemmat relevantit perukirjat, asiakirjat, joissa jotain määrätään avio-oikeuden ulkopuolelle jne. Tyhjentävää luetteloa on vaikea tehdä, koska se, mitä tarvitaan, vaihtelee tapauskohtaisesti. Perunkirjoituksessa tulee aina maksamaan myös erilaisten asiakirjojen hankkiminen, ei pelkästään itse perunkirjoitus. Mitä enemmän on omaisuutta, sitä enemmän asiakirjoja tulee hankkia. Tärkeää on, että vainajan (ja lesken) varat ja velat ja niiden luonne tulee määritettyä.

Koska perukirja siis perustuu käytännössä erilaisiin asiakirjoihin, uskottujen miesten rooli omaisuuden arvioijana on vähäinen. Isäni perukirjassa kyse oli lähinnä autosta ja peräkärrystä, joiden arvo määritettiin vertaamalla niitä myynnissä oleviin vastaaviin ajoneuvoihin.

Perintö- ja lahjaverolaissa 12.7.1940/378 on lista omaisuuden arvosta tehtävistä vähennyksistä (9§). Varoista voidaan vähentää mm. vainajan hautaamisesta, perunkirjoituksesta ja hautakiven hankkimisesta ja pystyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sekä perinnönjättäjän elinaikaan kohdistuvat verot ja maksut.

Pesän ilmoittajan on vakuutettava, ettei ole jättänyt mitään tahallaan ilmoittamatta ja uskottujen miesten on vakuutettava, että ovat kaiken oikein merkinneet (ja arvioineet). Tahallinen tietojen salaaminen tai niiden vilpillinen ilmoittaminen voi johtaa vankeusrangaistukseen (PK 20:11§). Perunkirjoitusvelvollinen osakas voi myös joutua vastaamaan vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen. Sama pätee osakkaaseen, joka vaarantaa velkojan oikeuden antamalla tahallaan vääriä tietoja (PK 21:2§)

Perukirjan osakasluettelon voi vahvistuttaa Digi- ja väestötietovirastossa. Vahvistettu osakasluettelo katsotaan riittäväksi selvitykseksi pesän osakkaista vilpittömässä mielessä olevaan vastapuoleen tai esim. kirjausviranomaiseen nähden. Tällä on silloin oikeus luottaa siihen, että kaikki osakkaat on merkitty perukirjaan. Tietoa siitä löytyy täältä https://dvv.fi/perukirjan-osakasluettelon-vahvistaminen.