Sovinnon merkitys

6 joulukuun, 2021 admin 0 Comments

Sovintoon pyrkiminen voi säästää aikaa ja rahaa ja hermojakin. Oikeuslaitoksen kautta kulkeva tie on yleensä kalliimpi ja vie enemmän aikaa, vaikka sitä onkin joskus pakko käyttää. Kukin voi miettiä, milloin se on mielekäs ja milloin sitä käytetään syistä, jotka eivät ole mielekkäitä.

Sovinto voi perustua esimerkiksi siihen, että asiat ovat eri ihmisille eri arvoisia. Jos jokainen saa jotain, mitä haluaa ja pitää tärkeänä, on helpompi myös luopua jostain itselle vähemmän tärkeästä ilman, että tuntee menettävänsä niin paljoa.

Otan nyt esimerkiksi perinnönjaon. Esitys on suuntaa-antava esimerkki siitä, kuinka hankalaksi asia voi lain valossa mennä. Jos pesä on kovin sotkuinen, tarvitaan ensimmäiseksi pesänselvittäjää. Hänen ensisijainen tehtävänsä on maksaa pesän velat, hallita pesää ja saattaa se jakokuntoon. Pesänselvittäjä voi myydä omaisuutta, jos se on tarpeen velkojen maksamiseksi.

Mahdollinen pesänjakaja (jos sopimukseen ei ole päästy) pyrkii ensimmäiseksi aikaansaamaan sovinnon, jos mahdollista, ja toimimaan yhteistyössä osakkaiden kanssa. Jos tämä ei onnistu, jakaa hän perittävän omaisuuden ensisijassa niin. että kukin pesän osakas saa osuuden kaikenlaisesta omaisuudesta. Omaisuus voidaan myös sijoittaa jonkun osuuteen, jos sitä ei voida jakaa ja se mahtuu siihen.

Jos omaisuutta ei voida jakaa ja se ei mahdu yhteen osuuteen, se voidaan myydä. Tähän tarvitaan myyntilupa oikeudelta, jonka harkinnassa on, antaako se sen. Omaisuus voidaan myös jakaa määräosiin, esim. asunto tai kiinteistö, jolloin samalla perustetaan yhteisomistussuhde. Yhteisomistajat määräävät esineestä kokonaisuudessaan yleensä yhdessä. Kukin voi yksin myydä oman osuutensa ja saada osuutensa erotetuksi, jos se on käytännössä mahdollista. Harva kuitenkaan haluaa ostaa 1/8 kesämökin.

Toisin sanoen, oikeuden kautta tie voi olla pitkä ja aikaavievä ja siihen liittyy epävarmuutta. Tuo kaikki vältetään, jos saavutetaan perinnönjaossa sovinto. Tai voidaan kuolinpesänä sopia asioista.

Perintökaari (5.2.1965/40) 19 ja 23 luku ja Laki eräistä yhteisomistussuhteista (180/1958)