Alle 18-vuotias epäilty/tuomittu

9 maaliskuun, 2022 admin 0 Comments

Vahingonkorvauslain 412/1974 2:2§ mukaan kahdeksaatoista vuotta nuorempi on velvollinen korvaamaan vahingosta määrän, joka on suhteutettu hänen kehitystasoonsa, ikäänsä, teon laatuun, vahingon aiheuttaneen sekä vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin seikkoihin. Alle 15-vuotiaskin voi siten joutua vahingonkorvausvelvolliseksi.

Rikosoikeudellisesti vastuuseen nuori joutuu kuitenkin vasta 15-vuotiaana (Rikoslaki 19.12. 1889/39, 3:4§). 15-18 vuotta on tavallaan välivaihe. Henkilö on tällöin jo rikosoikeudellisesti vastuussa, mutta 18-vuotiaaksi asti hän on myös lastensuojelun piirissä (Lastensuojelulaki 417/2007, 1:6§). Rikollinen toiminta on yksi syy joutua lastensuojelutoimenpiteiden kohteeksi. Lastensuojelulain 9:40 ensimmäisessä kohdassa todetaan, että jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla siihen rinnastettavalla käyttäytymisellään, hänet pitää ottaa huostaan, mikäli avohuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä ja huostaanotto on lapsen edun mukaista.

Esitutkinnassa alle 18-vuotias on myös erikoisasemassa. Alle 18-vuotiasta tulee kohdella esitutkinnassa hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavasti ja erityisesti huolehtia, ettei esitutkinnasta aiheudu haittaa hänelle tärkeässä ympäristössä kuten koulussa (Esitutkintalaki 22.7.2011/805, 4:7§) Sosiaaliviranomaiselle on ilmoitettava, jos epäilty on alle 18, jotta sillä on tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun. Sille on myös toimitettava kuulustelupöytäkirja. (7:16§) Ylipäätään alle kahdeksantoistavuotiaan kuulustelussa tulee olla läsnä tämän lisäksi tämän laillinen edustaja, avustaja, sosiaaliviranomaisen edustaja tai kuulustelutodistaja (7:11§). Alle 18-vuotiaalle asianosaiselle, ei siis pelkästään epäillylle, voidaan myös määrätä esitutkintaa varten erillinen edunvalvoja, jos hänen laillinen edustajansa ei voi puolueettomasti valvoa hänen etuaan esitutkinnassa (4:8§).

Alle 18-vuotiaan vangitsemiseen tulee olla painavia syitä. (PKL, 2:11§) Jos alle 18-vuotias kuitenkin vangitaan, hänen huoltajalleen tai lailliselle edustajalleen varataan samoin kuin sosiaalihuollon edustajallekin tilaisuus tulla kuulluksi vangitsemisasian yhteydessä (3:7§) Huoltaja, edunvalvoja tai laillinen edustaja saa olla myös läsnä asian tuomioistuinkäsittelyssä alaikäisen itsensä lisäksi (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11.7.1997/689, 5:15a). Alle 18-vuotiaalle epäillylle on myös määrättävä puolustaja viran puolesta, jollei hänellä jo ole sellaista tai jollei se ole ilmeisen tarpeetonta (2:1§). Lisäksi yksi syyttämättäjättämispäätöksen perusteista on se, että henkilö on alle 18 ja rikos on vähäinen ja se johtui enemmänkin ymmärtämättömyydestä ja harkitsemattomuudesta (1:7§).

Alle 18-vuotias voidaan tuomita nuorisorangaistukseen, joka muodostuu enimmäkseen erilaisesta takaisin yhteiskuntaan sopeuttavasta toiminnasta. Nuorisoranrangaistus on ehdotonta vankeusrangaistusta vakavampi seuraus. (Rikoslaki , 6:10a). Alle 18-vuotias tuomitaan harvemmin ehdottomaan vankeuteen (6:9§). Syiden tulee olla painavia. Mutta jos näin on, rangaistusasteikkoa lievennetään, jos henkilö on tehnyt teon alle 18-vuotiaana (6:8§).

Alle viisitoista vuotiaita koskee myös osin eri säännöt. Alle 15-vuotiaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla on lähtökohtaisesti (ellei hän ole esim. itse epäiltynä rikoksesta) oikeus olla läsnä kuulusteluissa (ETL, 7:14). Epäiltyä ei saa pidättää tai määrätä matkustuskieltoon alle 15-vuotiaana tehdystä rikollisesta teosta (PKL; 2:5§). Häntä ei myöskään saa vangita. (2:11§) Alle 15-vuotiasta voidaan siten esim. kuulustella rikollisen teon johdosta, mutta häntä ei voida ottaa tavallaan sisälle syvemmälle rikosoikeudelliseen järjestelmään. Seuraukset ovat lähinnä lastensuojelullisia ja vahingonkorvausoikeudellisia, vaikka itse kokemuskin voi käydä seurauksesta.