Kummassakin tapauksessa syyttäjän tulee olla yksi osapuoli ja kumpikin edellyttää vastaajan ja asianomistajan suostumusta ja vastaajan tunnustusta.
Tunnustamisoikeudenkäynnissä syyttäjä laatii ensin omasta tai asianosaisen aloitteesta tuomioesityksen.
Tuomioesitys on mahdollista tehdä, jos a) rikoksesta on säädetty maksimissaan kuuden vuoden vankeusrangaistus ja kyse ei ole tietyistä seksuaali- tai henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, jotka luetellaan laissa. b)Teko pitää olla luettavissa vastaajan syyksi ja teon pitää lisäksi olla tunnustettu ja vastaaja sekä asianomistaja on suostunut sen käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä. c) Asian käsittelyn tunnustamisoikeudenkäynnissä tulee lisäksi syyttäjän arvion mukaan olla kaiken kaikkiaan perusteltua.
Syyttäjä puolestaan sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievennetyn rangaistusasteikon mukaan tai jättämään joitain useista rikoksista syyttämättä.
Kaikki edellä mainitut seikat on käytävä ilmi tuomioesityksestä, joka on laadittava kirjallisena, päivättävä ja osapuolten allekirjoitettava.
Tuomioesitys ja esitutkinta-aineisto on osapuolten käytyä asiaa läpi neuvotteluissa toimitettava tuomioistuimelle ja mahdollinen syyteprosessi on keskeytettävä. Asian käsittelyä voidaan jatkaa myöhemmin, mutta tuomioesitysprosessissa annettuja lausumia ei saa käyttää mahdollisessa normaalissa rikosprosessissa.
Tunnustamisoikeudenkäynti vaatii ainakin syyttäjän ja vastaajan läsnäoloa. Vastaajan on edelleen tunnustamisoikeudenkäynnissä hyväksyttävä tuomioesitys ja vakuutettava tuomioistuin tunnustuksensa vapaaehtoisuudesta ja oikeellisuudesta ja myös tuomioistuimen on luettava rikos vastaajan syyksi. Monelta osin asia etenee normaalin rikosprosessin askelmerkein.
Jos tuomioistuin ei anna tuomiota, asia jätetään sillensä. Tällöin keskeytetty syyteprosessi voidaan kaivaa naftaliinista.
Kirjallisessa menettelyssä mistään yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa olisi tulossa kuin maksimissaan kaksi vuotta vankeutta ja asian käsittelyä suullisessa pääkäsittelyssä pidetään tarpeettomana. Vastaajan tulee lisäksi olla tehnyt teon täysi-ikäisenä ja hänen tulee tunnustaa teko ja suostua määräajassa haasteen saatuaan kirjalliseen menettelyyn. Myös asianomistajan suostumus vaaditaan.
Asian käsittely on pääasiassa kirjallista, mutta asianosainen voi antaa myös suullisen lausuman tai tulla kuulluksi suullisesti, jolloin suullisesti lausuttu merkitään oikeuden pöytäkirjaan ja otetta käytetään asian käsittelyssä. Varsinaista pääkäsittelyä ei kuitenkaan pidetä.
Esitutkintapöytäkirja otetaan huomioon vain siltä osin kuin siihen viitataan.
Kirjallisessa menettelyssä voidaan tuomita vain maksimissaan 9 kuukauden pituinen vankeusrangaistus, mikä on vähemmän kuin sen käyttöön vaadittu kahden vuoden maksimi.