Kuulin tässä taannoin sivukorvalla keskustelua siitä, että voiko sanoa, että joku yritys on lajissaan paikkakunnan paras. Lyhyt vastaus kysymykseen on, kyllä. Kilpailu- ja kuluttavirastolla on ohje, jossa nimenomaisesti sanotaan, että näin voi sanoa, ilman, että asiaa pitää erikseen todistaa. Kyse on ns. kauppiaallisesta kehumisesta, jossa on kyse niin yleisluontoisista ilmaisuista, että kukaan ei voi todistaa niitä oikeiksi tai vääriksi, vaan kyse on oman tuotteen kehumisesta, joka ymmärretäänkin yleensä sellaiseksi, ja makuasioista. Makuasioistahan ei tunnetusti voida kiistellä. https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/markkinointi-alennukset-ja-hinnan-ilmoittaminen/markkinointi-ja-menettely-asiakassuhteessa/tosiasiavaitteet-ja-vertailut-markkinoinnissa/.
Sen sijaan, tosiasiaväittämät ovat asia erikseen. Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO 689/17 pohdittiin esimerkiksi sitä, voidaanko sanoa, että kyseessä oli isoin kyseisellä alueella ja kyseisessä käytössä oleva jäänmurtaja. Tämä on jo astetta konkreettisempaa. Isoin on selkeästi mitattavissa oleva ominaisuus, vaikka erot eivät olleet kyseisessä tapauksessa suuria. Samoin edullisin on kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan mitattavissa oleva ominaisuus. Mitattavissa ja tutkittavissa olevien ominaisuuksien osalta, jonkun väittäminen joksikin, voi olla harhaanjohtavaa ja totuudenvastaista markkinointia, joka on kielletty laissa, mikäli väitettä ei voida todistaa oikeaksi. Todistaminen pitää voida tehdä puolueettomin ja luotettavin selvityksin, tutkimuksin, tilastoin, testein, mittauksin tms.
Toisinaan keskivertokuluttajalle syntyvä mielikuvakin voi vaikuttaa. Markkinaoikeuden ratkaisu MAO 350/18 käsittelee tilannetta, jossa liikkeestä (XXL) luotiin mielikuva edullisimpana, vaikka monen tuotteen osalta vertailukohtaa ei ollut tai muiden hintoja ei oltu kattavasti alkuvaiheessa kartoitettu ja markkinointi on voinut siten olla kokonaisuutena harhaanjohtavaa ja kilpailijoita vahingoittavaa. XXL:n katsottiin kuitenkin siirtyneen myöhemmin tarpeeksi kattavaan hintaseurantaan.
Harhaanjohtava ja totuudenvastainen markkinointi on siis aina kielletty sekä omaan että toisen elinkeinotoimintaan liittyen, oli sitten kyse tavarasta tai palvelusta. Vertailu ei myöskään saa sisältää totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Harhaanjohtavuuden kielto pätee tavaroiden osalta myös alennuksiin, joiden oikeasta merkitsemisestä tavaroihin ja käytöstä on erillinen ohje, johon laitan kohta linkin. Ja tämä pätee myös siihen, ettei markkinointia tunnista markkinoinniksi. Asiaa on säännelty melko kattavasti. (Mm. Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38; Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22.12. 1978/1061; Valtioneuvoston asetus kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa 11.9.2008/601.) Asiasta on myös paljon materiaalia Kilpailu-ja kuluttajaviraston sivuilla. Hakusanalla kaupallinen kehuminen tulee 75 osumaa https://www.kkv.fi/?search-order=default&content_type=Kaikki&topic=Kaikki&target_group=Kaikki&s=kaupallinen+kehuminen#results, jotka käsittelevät kaikkea puhelinmarkkinoinnista somevaikuttamiseen ja esim. koulujen kaupallisiin yhteistöihin.
Kaupallisen kehumisen käsitteen alle mahtuu siten paljon. Kauppiaallinen kehuminen on yksi osa. Teemat ovat vuosien saatossa muuttuneet. Viime vuodelta löytyy esimerkiksi tehtävä nimeltä viekkaat viestit, jolla autetaan käymään lasten kanssa läpi heidän kohtaamaansa somemarkkinointia, mikä saattaa tulla nykypävänä hyvinkin tarpeeseen.