Velkakirja

14 helmikuun, 2022 admin 0 Comments

Velkakirja ei ole kovin monimutkainen asiakirja, mutta velkakirjassa onkin ehkä oleellisempaa se, miten se instrumenttina toimii.

Velka pitää yleisten säännösten mukaan suorittaa sen erääntyessä tai jos tästä ei ole sovittu, vaadittaessa/milloin velallinen haluaa (Velkakirjalaki 31.7.1947/622, 5§). Eräpäivää edeltävältä ajalta ei tarvitse maksaa korkoa, jos niin ei ole nimenomaisesti sovittu (Korkolaki 633/1982, 3§). Jos korosta taas on sovittu, muttei eräpäivästä, pitää erääntymättömän pääoman korko maksaa velkakirjan antopäivää vastaavana kalenteripäivänä vuosittain (VKL, 5§).

Luovuttaja vastaa viimekädessä velkakirjan pätevyydestä, ellei luovutuksensaajan pitänyt tietää pätemättömyydestä tai ellei kyseessä ole lahja(9§). Velkakirjaan sovelletaan siten Oikeustoimilakia (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929): velkakirjan taustalla oleva oikeustoimi voi olla pätemätön, kuten mikä tahansa oikeustoimi. Pätemättömyydellä on kuitenkin eri seuraukset sen mukaan, onko kyse alkuperäisestä velkojasta vai luovutuksen saajasta vai haltija- vai tavallisesta velkakirjasta.

Velkakirjoja on päätyypiltään kahdenlaisia, tavallisia ja haltiavelkakirjoja.

Haltiavelkakirja

  • Velkojan oikeus on sillä, jolla velkakirja on.
  • Velkakirjan siirtyminen tärkeää.
  • Velallinen ei voi vedota ns. heikkoihin väitteisiin vilpittämässä mielessä ollutta uutta velkojaa vastaan (esim. monet Oikeustoimilain pätemättömyysperusteet, sovitun vastikkeen saamatta jääminen, ennen luovutusta tapahtunut velan maksaminen, josta ei ole tehty lähtökohtaisesti pysyvällä tavalla tehtyä merkintää velkakirjaan tai kyse ei ole suorituksesta, joka olisi jo erääntynyt velkakirjan siirtyessä jne. 15-16§). Velka pitää tällöin maksaa uudelle velkojalle.
  • Vahvat väitteet ovat sen sijaan tehokkaita myös vilpittömässä mielessä olevaa uutta velkojaa vastaan (mm. velkakirja on väärennetty tai kuoletettu tai sellaisen antama, jolla ei ollut siihen kelpoisuutta) (17§).
  • Maksu taasen on pätevä, jos se on tehty velkakirjan haltialle ja velallinen on ollut vilpittömässä mielessä (19§). Maksusta on oikeus pyytää aina kuitti ja maksettua velkaa koskeva haltiavelkakirja on oikeus saada takaisin (21§).
  • Haltiavelkakirjan luovutus on perussäännön mukaan sitova luovuttajan velkojia kohtaan, kun sen hallinta on siirtynyt (22§)

Tavallinen velkakirja

  • Nimetylle henkilölle asetettu velkakirja (26§)
  • Voidaan kuitenkin siirtää. Siirto ei tuota yleensä uudelle velkojalle parempaa oikeutta velalliseen nähden kuin aiemmalla velkojalla oli. (Vrt. haltiavelkakirja ja heikot väitteet)(27§)
  • Maksu ensimmäiselle velkojalle on pätevä, jos velallinen on ollut vilpittömässä mielessä, vaikka velkakirja olisi luovutettu eteenpäin.(29§) Vilpitön mieli ei ole mahdollinen, jos siirrosta on ilmoitettu velalliselle. Uudelle velkojalle suoritettu maksu on taasen pätevä, vaikka kirjallinen velkakirjan luovutus osoittautuu myöhemmin pätemättömäksi (muu kuin 17§ mukainen pätemättömyys), jos velallinen on ollut vilpittömässä mielessä (30§).
  • Tavallisen velkakirjan luovutus on pääsäännön mukaan pätevä luovuttajan velkojia kohtaan, kun luovutuksesta on ilmoitettu velalliselle (Vrt. hallinnan siirto haltiavelkakirjassa). Ilmoitus ei ole tarpeen, jos samalla luovutetaan kirjanpitovelvollinen liike. (31§)