Kysymys siitä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita, tuli ilmi vasta hiljattain erään kuolinpesän myötä, jossa itse olen mukana. Aloin tutkimaan asiaa.
Olen ajatellut, että Perintökaaren 18 luvun 1 § sisältää listan henkilöistä, jotka voivat olla kuolinpesän osakkaita, verrattuna henkilöihin, jotka eivät voi olla kuolinpesän osakkaita kuten legaatin- ja avustuksensaajat, ei listaa henkilöistä, jotka ovat kaikki samanaikaisesti kuolinpesän osakkaita, jos heitä vain on, kunnes he eivät ole. Jälkimmäinen vaihtoehto vaikuttaisi kuitenkin pitävän paikkansa. Näin asia on esimerkiksi KKO;n ratkaisussa KKO:2018:78.
Lakimääräiset perllliset siis rinnastetaan esimerkiksi testamentinsaajiin, kunnes testamentti tulee lainvoimaiseksi. Tämän välitilan aikana kellään ei ole kuitenkaan osakkaan täysimääräisiä oikeuksia, koska pesää ei ole vielä selvitetty. Jos lakimääräiset perilliset poissulkeva testamentti tulee lainvoimaiseksi, ei lakimääräisillä perillisillä tule koskaan olemaan osakkaan täysimääräisiä oikeuksia, jos heitä ei siinä vaiheessa enää katsota osakkaiksi. Jos testamentti ei tule lainvoimaiseksi esimerkiksi onnistuneen moitteen myötä, asia on toisin päin
Tuntuu, että pesän osakkaista puhutaan siis kahdessa eri merkityksessä, joita ei varsinaisesti erotella toisistaan. Toisaalta ehdolliset ja toisaalta lopulliset osakkaat. Termin kuolinpesän osakas käyttö tuntuu minusta varsin epäloogiselta: sama sana tarkoittaa ei asioita. Tavoite voitaisiin ehkä saavuttaa muinkin keinoin kuin käyttämällä termiä pesän osakas kahdessa eri merkityksessä. Ja minusta näin olikin ollut. Esimerkiksi jäädyttämällä tilanne kunnes pesä on selvitetty ja pitämällä lakimääräiset perilliset informoituna perunkirjoituksen kautta. Tietyllä tavalla nyt jo tehdäänkin niin. Asioiden sotkeminen terminologisesti ei tunnu välttämättömältä.