Ihmisillä on ehkä tietty mielikuva lakiasiaintoimistosta. Tällainen lakiasiaintoimisto minä en ole. Minun tapauksessani lakiasiaintoimisto on käytännössä minä, ei toimisto sanan varsinaisessa merkityksessään. Yritän vain työllistää itseni juristina. Luin juuri jostain, että suurin osa Suomen lakiasiaintoimistoista/asianajotoimistoista on 1-2 hengen yrityksiä. Ilmeisesti yhden hengen yritys on näistä harvinaisempi ja ihmisille vieraampi.
Strategiani toiminimiyrittäjänä on, että yritän pitää kulut pienenä ja teen myös paljon asioita itse, kirjanpidosta nettisivujen tekoon. Samalla oppii monenlaista ja saa esimerkiksi hakata päätään seinään erilaisten teknisten ongelmien kanssa. Tasetta en saa koskaan täsmäämään, vaikka loppusumma on pieni, käytännössä olematon, ja olen valmistunut kauppakorkeasta pääaineena taloushallinto. Pateettista. Mitään kirjapito-ohjelmia minulla ei luonnollisesti ole. Ainoastaan logoa en ole tehnyt itse. Ja luonnollisesti nettisivut on rakennettu palvelutarjoajan alustalle. Siinäpä ne kai ovat. Ehkä pitäisi tukeutua muissakin asioissa asian osaaviin ihmisiin.
Kuuluin aiemmin hetken aikaa paikallisiin yrittäjiin ja ei minua sielläkään pidetty oikeana yrittäjänä, vaikka olen toiminimiyrittäjä ja asiantuntijayrittäjä. Tuntui, että yrittäjän pitää investoida, ottaa riskejä ja markkinoida itseään, olla perinteinen yrittäjä. Minulta ei onnistu mikään kolmesta. Minut on opetettu siihen, että velkaa ei oteta, jos ei ole aivan pakko, olen huono ottamaan riskejä ja huono tuomaan itseäni esille. Aina kun olen yrittänyt jotenkin tulla nähdyksi, palaute on ollut negatiivista ja lannistavaa. Suurin osa paikallisten yrittäjien hallituksesta oli silloin lisäksi perheyrittäjiä tai henkilöitä, joiden perhe oli yrittäjiä, joten heillä oli jokin tukiverkosto jo valmiiksi. Tukiverkostojen puutetta ei ehkä ymmärretty.
Joten kootusti, perustin toiminimen työllistyäkseni ja oppiakseni, en ryhtyäkseni yrittäjäksi. Yritän tehdä asiat niin hyvin kuin osaan, mietin asioita alitajuisestikin, stressaan niitä ja väsyn niistä. Samalla yritän oppia ja olen saanut myös tilaisuuksia oppia. Aloitin nollasta kirjatiedon varassa ja siksi edelleenkin tärkein oikeuslähde minulle ovat lait. En tee asioita kisällimäisesti jonkin opitun mallin mukaan. Malli voi olla vääräkin. Yritän lisäksi oppia ymmärtämään asioita ihan oikeasti. Oikeusjärjestelmä ei koostu minulle yksittäisistä asiakirjoista tai palvelusuorituksista ja mietin oikeasti, mikä on järkevää missäkin tilanteessa.