Lähestymiskielto

3 maaliskuun, 2022 admin 0 Comments

Minun piti ensin kirjoittaa vain lähestymiskiellosta, mutta muutkin asiat tuntuivat liittyvän siihen eli tämä on tavallaan lähestymiskielto+.

Lähestymiskieltoa koskee Laki lähestymiskiellosta 4.12.1998/898. Sitä koskevat lomakkeet ovat täällä https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiointijajulkisuus/lomakkeet/lahestymiskieltoasiat.html. Lähestymiskielto voidaan määrätä lain 1:1§ mukaan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi. Perheen sisäisen lähestymiskiellon kohdalla edellytykset ovat tiukemmat rauhan ja häirinnän osalta. Näitä ei toisin sanoen mainita. Poliisi voi kuitenkin poistaa häirikön väliaikaisesti myös omasta kodistaan tai muusta paikasta, jossa tämä laillisesti oleskelee, ja ottaa tämän kiinni max. 12 tunniksi. (Poliisilaki 22.7.2011/872. 2:5§). Lähestymiskieltoa voidaan hallituksen esityksen (41/1998) mukaan hakea ainoastaan luonnollisen henkilön suojaksi. Lähestymiskiellon osalta tulee muistaa kuluriski siinä tapauksessa, että sitä ei myönnetä (Oikeudenkäyntimaksu käsittääkseni tällä hetkellä 270 €, jos hakee itse). Kannattaa kuitenkin tarkistaa mahdollisuus oikeusapuun.

Terveyden osalta voidaan huomata se, mitä aiemmin on sanottu pahoinpitelystä eli, että kyse voi olla myös henkisestä väkivallasta. Kyseessä on kuitenkin luultavasti melko poikkeuksellinen tilanne. Hallituksen esityksessä mainitaan lisäksi nimenomaisesti uhkaukset, kiusanteko, häirintä, tiheät epäasialliset yhteydenotot ja vakavaksi häirinnäksi katsottava pilkallinen tai loukkaava käyttäytyminen, esimerkkeinä toiminnasta, joka voi johtaa lähestymiskieltoon. Yleisemmän vähitellen kalvavan henkisen väkivallan osalta aikuisen ihmisen on monesti vain itse lähdettävä tai rajoitettava yhteydenpitoa, koska henkistä väkivaltaa on monesti hankala havaita saatikka todistaa: se vain syö vähitellen sisältäpäin.

Lapsi puolestaan voidaan ehkä vastaavassa tilanteessa ottaa lastensuojelun asiakkaaksi tai hänet pitää ottaa huostaan (Huostaanotto: 1-kohta: puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä) (Lastensuojelulaki 417/2007, 9:40§). Tässä tapauksessa suojan tarpeessa oleva henkilö poistetaan tilanteesta, eikä toisin päin.

Tässä yhteydessä luin myös läpi Lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 190/2019 ensimmäisen pykälän, jossa korostetaan sekä lapsen hyvinvointia ja tasapainoista kehitystä että hänen myönteistä suhdettaan molempiin vanhempiinsa. Lasta voidaan ehkä suojella kuitenkin myös huolto- ja tapaamisoikeusjärjestelyiden kautta siinä kuin lastensuojelun avullakin. Toisin sanoen lapsi poistetaan vahingollisen vanhemman luota tai rajoitetaan tämän vaikutusta lapseen. Alan siis uskoa katsottuani kolme kuukautta videoita persoonallisuushäiriöistä, että toisinaan pitää toimia aktiivisesti lasta suojellakseen ja rajoittaa vanhempien oikeuksia. Esim. narsististen vanhempien päämääränä on omien lapsiensa alistaminen jne., ei heidän tasapainoinen kehityksensä. Tälläisiä vanhempiakin valitettavasti on, eikä heitä monesti tunnisteta. Heidän harjoittamansa henkinen väkivalta voi olla sekä hienovaraista että pitkäkestoista ja sillä voi olla vakavia vaikutuksia lapsen terveyteen.

Lähestymiskieltoja on perusmuotoisen ja perheen sisäisen lisäksi myös laajannettu lähestymiskielto (1:3§). Hallituksen esityksen mukaan varsinkin laajennettu lähestymiskielto tulee muotoilla tarkkarajaisesti ja siinä tulee ottaa huomioon olosuhteet ja poikkeukset (kuten että henkilöillä on sama työpaikka tai että paikkakunnalla on vain yksi kauppa tai apteekki tai että lasten tapaamiset ja ositus pitää hoitaa).

Lähestymiskieltoasiassa on toimivaltainen lähtökohtaisesti suojattavan henkilön kotipaikan käräjäoikeus, ei sen henkilön, jota vastaan lähestymiskieltoa haetaan, kotipaikan käräjäoikeus. Rikosasiat ovat poikkeus pääsäännöstä. (2:4§) Lähestymiskieltoa voi pyytää itsensä uhatuksi tuntevan henkilön lisäksi joissain tapauksissa poliisi-, syyttäjä- ja sosiaaliviranomainen, joilla on myös puhevalta asiassa, vaikka he eivät olisi hakijana. Asia pitää antaa tiedoksi sekä suojelun tarpeessa olevalle henkilölle että sille, ketä vastaan lähestymiskieltoa haetaan. (2:5-6§) Lähestymiskieltoa ei siis voi hakea salassa, mutta sitä voi hakea muukin kuin suojeltava henkilö itse. Suojeltava henkilö voi olla esimerkiksi niin peloissaan tai ei vielä ymmärrä asiaa, jos kyseessä on esimerkiksi pieni lapsi. Lähestymiskielto on määräaikainen, mutta se voidaan uudistaa. (2:7§)

Asianosaisten olosuhteet pitää hallituksen esityksen mukaan aina selvittää. Mitkään kaksi tapausta eivät ole samanlaiset. Katso esimerkiksi, mitä on sanottu edellä laajennetusta lähestymiskiellosta. Lähestymiskielto on tarkkuusinstrumentti, ainakin pitäisi olla. Lähtökohtana lähestymiskiellon määräämiselle on lisäksi HE:n mukaan henkilön oma arvio uhasta itseään kohtaan, mutta objektiivisten seikkojen tulee myös tukea tätä arviota.

Lähestymiskielto voi olla lain mukaan väliaikainen ja pidättämiseen oikeutetun virkamiehen määräämä. (3:11§) Varsinaista lähestymiskieltoa pitää hakea pian (Laissa määräajat). Väliaikainen lähestymiskielto korostaa lähestymiskiellon akuuttia luonnetta, mutta kuten totesin väkivalta voi olla myös joskus kalvavampaa. Tähän lähestymiskielto sopii huonosti.

Asianosaiset vastaavat lähtökohtaisesti itse prosessin kustannuksista (4:14§) Lähestymiskieltoa voidaan myöhemmin myöskin muuttaa tai se voidaan kumota. Tämän tekee käräjäoikeus perustellusta syystä. (4:16§)

Rikoslaissa on erikseen sanktioitu lähestymiskiellon rikkominen (Rikoslaki 39/1889, 16:9a§). Rangaistusmaksimi on 1 vuosi vankeutta. Alle 2 vuoden vankeusrangaistukset tuomitaan yleensä ehdollisina (6:9§).

Lisätietoa esimerkiksi poliisin sivuilla https://poliisi.fi/lahestymiskielto.