Tahallisuus/tuottamus

4 maaliskuun, 2022 admin 0 Comments

Seuraava on yritys hahmottaa hiukan tahallisuutta ja tuottamusta. Tuottamus ei tarkoita pelkkää syy-yhteyttä teon ja seurauksen välillä. Toisinaan tuntuu, että ihmiset ajattelevat näin.

Aluksi tahallisuus. Tahallisuutta on esimerkiksi rikosoikeudessa kolmea lajia: henkilö on joko tarkoittanut aiheuttaa seurauksen, henkilö on pitänyt seurausta varmana tai henkilö on pitänyt seurausta varsin todennäköisenä (RL 3:6). Kuvaava esimerkki on usein käytetty pommin räjäyttäminen lentokoneessa tietyn henkilön surmaamiseksi (tarkoitus). Muutkin kuolevat (varmuus). Jos teonkuvauksessa ei toisin mainita, on teko rangaistava vain tahallisena (RL 3:5).

Myös vahingonkorvausoikeudessa puhutaan tahallisuudesta. Se kuitenkin monessa kohtaa rinnastetaan huolimattomuuteen eli tuottamukseen. Ainoastaan joissain kohtaa on eroavuuksia, kuten siinä, onko vahingonkorvausta mahdollista sovitella (Vahingonkorvauslaki 412/1974, 1§) tai alentaa kohtuulliseen määrään (4:1§).

Ainoastaan ankaran vastuun tapauksissa huolimattomuutta ei vaadita, mutta nämä tapaukset liittyvät yleensä haitalliseen ja vaaralliseen toimintaan kuten ympäristölle vaaralliseen toimintaan. Kontrollivastuussakin edellytetään, että seuraus olisi voitu välttää tai voittaa tai ottaa ennakolta huomioon (Esim. Kauppalaki 355/1987, 27§. myyjän vastuu viivästyksestä) eli myyjä olisi voinut välttää seurauksen toimimalla huolellisemmin.

Rikosoikeudessakin seurauksen aiheuttaminen huolimattomuuttaan on kuitenkin rangaistavaa, jos näin on säädetty. Rikoslain 3:7§:ssa on määritelty tuottamus eli huolimattomuus. Määritelmän mukaan tekijä toimii tuottamuksellisesti eli huolimattomuuttaan, jos hän rikkoo häneltä vaadittavaa ja olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Tätä tarkennetaan minusta RL 3:3§:ssa, jonka mukaan laiminlyönti on rangaistava paitsi, jos se on nimenomaisesti säädetty rangaistavaksi (varsinaisissa laiminlyöntirikoksissa itse laiminlyönti on kriminalisoitu, esim. pelastustoimen laiminlyönti 21:15§, liikennepako 23:11§), myös jos seuraus on aiheutettu huolimattomuudella ja henkilöllä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen: Velvollisuus voi perustua virkaan, toimeen tai asemaan; tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen (esim. pieni lapsi ja vanhempi); tehtäväksi ottamiseen tai sopimiseen; tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan tai muuhun vastaavaan syyhyn. Kyse on ns. epävarsinaisista laiminlyöntirikoksista, luulisin. Esimerkkinä käy kuolemantuottamus ja törkeä kuolemantuottamus (Rikoslaki 39/1889, 21:8-9)

Tapaturma ei ole kuitenkaan koskaan rikoksena rangaistava (RL 3:7).

Huolimattomuudesta tekee törkeän ennen kaikkea kokonaisarvostelu. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi huolellisuusvelvoitteen merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus ja muut olosuhteet. (RL 3:7)

Tuottamuskaan ei aina johda kuitenkaan edes vahingonkorvaukseen. Työntekijä (tai työntekijään rinnastettava itsenäinen yrittäjä) ei esimerkiksi vastaa ulkopuoliselle eikä työnantajalleen vahingosta, jonka hän on aiheuttanut lievää tuottamustaan (Vahingonkorvauslaki 4:1 & 3). Huolimattomuuden aste on siis tässä tapauksessa ratkaiseva, ei vahingon suuruus. (Työntekijän vastuu on myös eri sen mukaan, onko vahinko aiheutettu huolimattomuudella (kohtuullinen korvaus) vai tahallaan (täysi korvaus)(4:1§)). Muuten lieväkin tuottamus riittää korvausvastuuseen.