Tahallisuus/tuottamus

4 maaliskuun, 2022 admin 0 Comments

Tahallisuutta on rikosoikeudessa kolmea lajia: henkilö on joko tarkoittanut aiheuttaa seurauksen, henkilö on pitänyt seurausta varmana tai henkilö on pitänyt seurausta varsin todennäköisenä. Kuvaava esimerkki on usein käytetty pommin räjäyttäminen lentokoneessa tietyn henkilön surmaamiseksi (tarkoitus). Muutkin kuolevat (varmuus).

Jos teonkuvauksessa ei toisin mainita, on teko rangaistava vain tahallisena.

Rikosoikeudessa siis seurauksen aiheuttaminen huolimattomuuttaan on rangaistavaa vain, jos näin on säädetty. Rikoslaissa on määritelty tuottamus eli huolimattomuus. Määritelmän mukaan tekijä toimii tuottamuksellisesti eli huolimattomuuttaan, jos hän rikkoo häneltä vaadittavaa ja olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan.

On olemassa sekä varsinaisia laiminlyöntirikoksia, joissa itse laiminlyönti on rangaistavaa kuten pelastustoimen laiminlyönti, että epävarsinaisia laiminlyöntirikoksia, joissa seurauksen voi aiheuttaa myös huolimattomuuttaan siinä kuin aktiivisesti tekemällä. Jälkimmäisissä tapauksissa henkilöllä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen: Velvollisuus voi perustua virkaan, toimeen tai asemaan; tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen (esim. pieni lapsi ja vanhempi); tehtäväksi ottamiseen tai sopimiseen; tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan tai muuhun vastaavaan syyhyn.

Tapaturma ei ole kuitenkaan koskaan rikoksena rangaistava.

Myös vahingonkorvausoikeudessa puhutaan tahallisuudesta. Se kuitenkin monessa kohtaa rinnastetaan huolimattomuuteen eli tuottamukseen. Ainoastaan joissain kohtaa on eroavuuksia, kuten siinä, onko vahingonkorvausta mahdollista sovitella tai alentaa. Esimerkiksi työntekijän kohdalla tahallisuus velvoittaa täyteen korvaukseen, kun taas tuottamus kohtuulliseen korvaukseen.

Toisinaan pelkkä lievä tuottamus ei kuitenkaan johda ollenkaan vahingonkorvaukseen. Työntekijä (tai työntekijään rinnastettava itsenäinen yrittäjä) ei esimerkiksi vastaa ulkopuoliselle eikä työnantajalleen vahingosta, jonka hän on aiheuttanut lievää tuottamustaan. Huolimattomuuden aste on siis tässä tapauksessa ratkaiseva, ei vahingon suuruus. Muu kuin työntekijä tai vastaava vastaa myös lievää tuottamustaan aiheuttamastaan vahingosta.